HEL to CGN and back

Päivä 19 Pääsin aamulla kömpimään ylös sängystä ja lähtemään töihin, jeeee😁. Töissä muutamat ensimmäiset tunnit meni kuitenkin hortoillessa ja pään selvittelyssä, että sai jonkun näkösen käsityksen tän hetkisestä työtilanteesta. Lisäksi työhallin kylmyys rupesi kaihertamaan vielä toipuvaa ruumistani, mutta onnekseni suunnittelu puolen tytöt tulivat pelastamaan minut lämpöisiin tiloihin. Pääsiin siis seuraamaan muutamaksi tunniksi, mistä kaikki valokyltit saavat alkunsa. Iltapäivästä kuitenkin siirryin takaisin hallin puolelle auttamaan kylttien runkojen ja osien valmistuksessa.

Päivät 16 & 17 ... Piti näköjään hankkiutua kipiäks. Kiitti ja kuitti tältä erää.☹ P.s. Kiitos kuvasta Kopi17.

Päivä 15 Aamu lähti käyntiin ihan normaaliin tapaan. Töissä jatkoimme käytännössä koko päivän ajan, edellisellä viikolla aloitettua valokylttiä. Mutta päivän erikoisuutena oli kanadalaisen valokuvataitelijan Jeff Wall:n tilausten tarkastajat. Eli kaksi taiteilijan avustajaa tuli tarkastamaan jättikokoisen pleksi suojan, joka asetetaan suurennetun valokuvan päälle. Jeff Wall on tunnettu kanadalainen valokuvataiteilija. Hänen erikoisuutena ovat suurikokoiset värikuvat jotka vaikuttavat vangitsevansa normaalin päivän, mutta ovat kuitenkin lavastettuja. Lisäksi valokuvat on asetettu seinälle valolaatikoissa, jolloin ne tuntuvat heräävän eloon.

Päivät 13 & 14 Viikonloppu meni silmänräpäyksessä. Lauantaina kävin kiertelemässä Kölnin keskustan liikkeitä ja ostamassa mm. tuliaisia ja halpoja vaatteita Primarkista. Sunnuntaina kävimme isäntäperheen ja heidän isovanhempien kanssa syömässä ja illasta lähdimme keilaamaan.

Päivä 11 Ensimmäinen aamu kun aikaiset herätykset ja huima kävelyn määrä alkoi tuntua kehossa, tuntuu ettei oikein tahtois liikkua tai etenkään seistä paikoillaa pitkiä aikoja. (Herätys noin klo 5, junalle kävely ennen kuin se lähtee klo 6.30 ja juuri ja juuri kerkeää kävellä työpaikalle klo 7. Työpäivä kestää 9h.) Töissä palasin takaisin rakentamaan taulujen runkoja, mikä sinänsä ei haittaa. Se on ihan mukavaa puuhaa ja aika tuntuu kulkevan mukavaa vauhtia, vaikka kommunikointi ohjaajan kanssa onkin hieman vaikeaa. Päivän aikana valmistelimme ja kasasimme kookkaan valomainoksen rungon, mutta sekin jäi vielä kesken. Toivonmukaan se tulee valmiiksi huomenna. Herran jumala, että nää työpäivien tekstit on tylsiä 😉 Päivä 12 Perjantai oli käytkatsoen täysin samanlainen kuin torstai. Jatkoimme saman kyltinrungon valmistusta koko päivän ja saimme sen omalta osaltamme valmiiksi. Seuraavaksi kyltti lähetetään laserleikattavaksi, mutta muutaman päivä sisällä se palautetaan takaisin valo

Päivä 10 Toinen "kunnollinen" työpäivä lähti käyntiin hieman väsyneenä. Päivän ensimmäisenä tehtävänä autoin lähtevien mainoskylttien pakkauksessa. Ohjaajani vaihtui, eikä tämä uusi osannut ollenkaan englantia. Mutta  täysin viittomakielen avulla rankensimme, suojasimme ja paketoimme puisen kuljetus laatikon kahden tunnin aikana. Aamukahvin jälkeen siirryin kuitenkin auttamaan, yhtä nuorimmista työntekijöistä (ilmeisesti vielä opiskelijana Coldenbergin eropa collegessa). Hänen työalueeseensa kuului teippausten valmistaminen/leikkaus. Ensin sain selostuksen mitä hän tekee ja mitä laitteita hän käyttää apunaan, jonka jälkeen aloitimme varsinaiset työt. Päivän aikana putsasin useita teksiteippejä, irroittamalla ylimääräiset osat/teipit pois pohjista ja suojaamalla lopputuloksen kangasmaisella kontaktimuovilla. Lisäksi autoin häntä suurten teippauspalojen suojauksessa ja pakkauksessa.

Päivä 9 Ikinä ois uskonu, että minä heräisin klo 5 pirteänä. Aamu lähti siis hyvin käyntiin ja kerkesin junaan, eikä se ollut myöhässä minuuttiakaan (lähes kaikki muut junat olivat). Työpaikalle saavuttuani ihmettelin muiden aamuaskareita ja odottelin pomoa, jotta saisin tietää mitä tekisin tänään.  No pomo oli myöhässä puolituntia, joten edellin päivän ohjaajani otti minut apulaisekseen. Päivän aikana ei oikeastaan tapahtunut mitään erikoista, autoi mm. hiomaan, kantamaan ja muotoilemaan erinäisiä kylttijen osia. Pääsin myös näkemään ja ottamaan kuvan, päivän aikana valmistuneesta Toyota valokyltistä. Päivä meni yllättävän hyvin vaikkei ohjaajani osannut englanti kuin muutaman sanan, loppu meni rautalangasta vääntäen joko kirjoittaen tai viittomakielellä.☺

Päivä 8 Aamu alkoi lievässä jännityksessä, mutta ei sentään tarvinnut kiirehtiä. Kerkesin rauhassa herätä, syödä ja ottaa kaikki tarpeelliset asiat mukaan, sain lisäksi isäntäperheeltä lainaan työhousut ja kengät, jotka tulivat heti tarpeeseen päästessäni työpaikalle. Sabina oli jo odottelemassa minua pihalla kun vihdoin löysin tieni perille ja siitä siirryimme yhdessä sisälle Efran tiloihin. Esittäytymisen jälkeen kävimme läpi perus asioita monesta moneen teen töitä, mitä teen ja lisäksi saimme kierroksen tehtaalla. Alku jorinoitten jälkeen siirryi suoraan töihin. Autoin koko päivän yhtä työpaikkani metallin käsittelijöistä, hänen tehtävänä on rakentaa alumiinista pohja tai runko kaikille kylteille. En päässyt oikei kokeilemaan mitään uutta näin ensimmäisenä päivänä, mutta tulipahan merkattua ja porattua n. 300 reikää. Lisäksi en ilmeisesti saa saksan lakien mukaan kayttää mitään isoja laitteita, jos en lue parinkymmensivun mittaista ohje/laki vihkoista (joka löytyy ainoastaan sak

Päivä 6 & Päivä 7 No, viikonloppu ei oikein ollut mainitsemisen arvoinen. Lauantai meni lepäillessä, sunnuntaina pelailtiin korttia ja lautapelejä. Kuva on lennolta, ennen Müncheniin laskeutumista.

Päivä 5 Kuten jo otsikkossa lukeekin, tämä oli ensimmäinen vapaapäiväni. Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun olisi pitänyt mennä tutustumaan Efralle (työpaikka johon menen), mutta ensimmäistä tapaamista pomon kanssa jouduttiin siirtämään ensi viikon Maanantaille. Joten päätin kuluttaa aikaani koulu töitä tekien, koska en eilisen päivän jälkeen viitsinyt erityisemmin liikkua. Ilta päivästä kuitenkin lähdin Patrician kanssa kiertelemään Kölnin keskustaan, vierailimme mm. St. Ursulan kirkolla (josta löytyy kokonainen huone koristeltuna erillaisilla luurangon osilla) ja Rhine-joen rannalla.

Päivä 4 Aamu startattiin taas junamatkalla, mutta tällä kertaan Brühleen tutustumaan Max Erns Museoon. Museossa meitä oli vastassa päivän oppaamme ja Mirós Monster app workshopin ohjaaja, joka kertoi ensin hieman museosta ja monsteri tehtävästä jonka tulisimme tekemään päivän aikana. Saimme lainaan museon puhelimet, johon oli ladattu Miró näyttelyä värten suunnitellut sovellukset. Sovelluksen avulla pystyimme tutustumaan tarkemmin eri veistoksien tarinaan ja keräämään 3-D kuvia esineistä joiden avulla pystyimme luomaan omat kolmiulotteiset monsterimme. Lisäksi saimme tehtäväksi kerätä/piirtää haluamiamme osia veistoksista paperille. Luotuamme monsterit ensin puhelimella siirryimme pöydän ääreen piirtään omat monsterimme, kokoamalla kaikki valitsemamme osat edellisestä tehtävästä. Tuloksena oli mitä ihmeellisempiä pieniä ja isoja monstereita. Katseltuamme aamupäivän hirviöitä siirryimme katselemaan viereistä Brühlen palatsia, joka on yksi mailmanperintökohteista. Palatsi ja sitä ympä

Päivä 3 Päivä lähti käyntiin junamatkalla Kölnin keskustaan, katsomaan kaupungin komeaa tuomiokirkkoa. Oppaina toimivat Europa Collegen opettajat kertoivat minulle rakennuksen historiasta, arkkitehtuurista ja sen sisällä sijaitsevista uskonnollisista aarteista. Kierreltyämme hetken ulkona ja sisällä aloimme kiivetä yhtä katetraalin torneista. Kiipesimme 532 askelta tornin huipulle ja pääsimme näkemään Kölnin upeat maisemat. Kiivettyämme alas tuomiokirkon tornista kävelimme läheiseen Wallraf-Richartz-Museoon, jossa meitä odotti päivän Still lifes and their hidden meanings-workshopin ohjaaja. Ensin hän kertoi meille hieman museon historiasta ja päivän aikataulusta. Jonka jälkeen siirryimme museon puolelle, jossa hän näytti muutamia maalauksia joiden tarkoituksena oli entis aikaan herättää keskustelua ruokailun aikana. Maalauksissa oli kuvattu erilaisia pöytäkattauksia, jokaisella ruualla ja esineellä oli oma  yleensä raamatullinen merkitys. Katseltuamme hetken maalauksi, saimme tehtäv

Päivä 2 Toinenpäivä alkoi väsyneissä tunnelmissa, Goldenbergin Europacollegen Desing tunneilla klo 8. Tunnin aikana kuuntelimme kaikkien oppilaiden esitykset, heidän suunnittelemista julisteista. Sen jälkeen tutustuin saksalaisiin vaihto-oppilaisiin, jotka tulevat Kouvolaan ensi maaliskuussa. Tutustumisen lisäksi kävimme läpi muutamia käytännöllisiä sanoja suomeksi ja saksaksi, sekä kävimme läpi Kouvolan ja Kölnin karttoja. Kerroin heille myös muutamista suomalaisista perinne ruuista ja tavoista. Kaikki vaihtoon tulevat opiskelijat olivat mukavia ja halusivat tietää paljon Kouvolasta. Tutustumisen jälkeen menimme Sabinen johdolla ostamaan yhden viikon julkisten kulkuneuvojen lipun, jolla voin kulkea millä tahansa julkisella Kölnin ja Hürtin alueella. By the way, SAKSASSA JULKISILLA AJELEMINEN MAKSAA! Yhden viikon lippu maksoi 38€, mutta positiivisena puolena on että SITÄ VOI KÄYTTÄÄ KAIKISSA kulkuneuvoissa. (Suomeen samanlainen järjestelmä, kiitos!) Päivän päätteeksi isäntäperheeni

Päivä 1 Huhhuh mikä matka, mutta perillä turvallisesti. Lentomatka sujui hyvin, pientä turbulenssia lukuun ottamatta. Saapuessamme Kölnin lentokentälle meitä oli vaastassa Goldenperg Europa Collegen opettaja Sabine, (hän toimii vahtoni ohjaajana). Sabine kuljetti minut isäntäperheen luo ja kertoi suurpiirteisesti mitä seuraavan neljän viikon aikana tulee tapahtumaan. Illan aikana tutustuin hieman perheeseen ja asetuin aloilleni. Perhe vaikuttaa erittäin mukavalta ja englannin puhuminen heidä kanssa on helppoa, vaikka sanoja joutuu välillä hakemaan. Ps. Suomen ruuhka-aika ei ole mitään Saksan rinnalla.

Muutamia tunteja jäljellä jännittävään lähtöön . Kaikki on valmiina ja pakattuna, vaikkakin välillä tuntuu, että jotain puuttuisi. Mutta ei hätiämitiä, huomenna koneeseen ja Münchenin kautta Kölniin. Wish me luck! 😉 (Huom! Tulevat kirjoitukset ilmestyvät päivän viiveellä)